3. Tietoisuus ajatuksista
Ajatukset ovat mielen sisäisiä tapahtumia. Ne ovat psyykkisiä, mutta myös fyysisiä tapahtumia, aivotoimintaa kuten hengitys, sydämen syke tai näkeminen. Mielemme tuottaa päivässä kymmeniä tuhansia ajatuksia. Näistä mielen sisällä vilistävistä ajatuksista osan tiedostamme ja suuri osa jää tiedostamattomiksi. Kuitenkin tiedostamattomat automaattiset ajatuksetkin vaikuttavat toimintaamme ja käyttäytymiseemme. Ajatuksemme voivat olla neutraaleja, positiivisia tai negatiivisia. Ne voivat olla havaintoajatuksia nykyhetkestä, muistelua menneestä, ajatuksia tulevaisuudesta, selityksiä asioille tai arvostelevia ajatuksia.
Murehtiminen
Ihmisten kyky ajatella kielellisesti on ainutlaatuinen ja se erottaa meidät eläimistä. Kuitenkin se saattaa myös lisätä kärsimystä. Ajattelu mahdollistaa asioiden miettimisen ja asioihin reagoimisen silloinkin, kun ne eivät ole läsnä. Saatamme murehtia mennyttä tai olla huolissamme tulevaisuudesta. Ihmisen kehittyneet aivot mahdollistavat mielikuvituksen ja sitä kautta katastrofiajattelun. Joskus huoliajatukset saattavat punoutua hyvinkin pitkiksi ajatusketjuiksi. Jotkut meistä ihmisistä ovat taipuvaisia murehtimaan enemmän kuin toiset.
Ajatukset ovat vain ajatuksia
On hyvä huomioida, että ajatuksemme eivät ole tosiasioita vaan tekemiämme tulkintoja todellisuudesta. Emme ole myöskään yhtä kuin ajatuksemme. Ajatuksemme ovat mielemme kertomusta, sisäistä puhetta, joihin vaikuttavat aikaisemmat kokemuksemme, uskomuksemme, sisäiset sääntömme, ajattelumallimme ja tunteemme. Jos sulaudumme ajatuksiimme, niin silloin suhtaudumme ajatuksiimme totena, uskomme niihin ja pidämme niitä tärkeinä ja tottelemme niitä. Vuorovaikutustilanteissa joskus saatamme huomata, miten toinen ihminen ajattelee samasta asiasta aivan eri tavalla.
Jos ajattelet, että pystyt, tai et pysty, olet aina oikeassa.
– Henry Ford
Negatiiviset ajatuksemme
Negatiivisista ajatusmalleista puhutaan ajatusvääristyminä. Tällaisia voivat olla esim. yleistäminen (esim. ”aina…”, ”ei koskaan…”), musta-valkoajattelu, pitäisi-ajattelu, itsensä vähättely ja pessimismi. Myös mielialat ja tunteet vaikuttavat ajatteluumme ja esim. kiukkuisena ajatuksemme voivat olla hyvin ”myrkyllisiä” ja tunteen laannuttua saatamme hämmästellä, että miten nyt noin tuli ajateltua. Myös esim. väsymys, nälkä tai stressi voi vääristää ajatteluamme negatiiviseen suuntaan.
Kun olemme väsyneitä, meidän kimppuumme hyökkäävät ajatukset, jotka voitimme jo kauan sitten.
– F. W. Nietzsche
Mieli harhailee ja tuottaa keskeytyksiä
Mielelle on luontaista harhailla. Ajatuksemme saattavat usein häiritä toimintaamme viemällä keskittymisemme sen hetkisestä tehtävästä. Tällöinkin ajatuksista irti päästäminen ja tietoisuuden kohdistaminen sen hetkiseen tekemiseen, esimerkiksi aisteja käyttämällä, auttaa hallitsemaan näitä mielen aiheuttamia keskeytyksiä tekemiseemme. Esimerkiksi jos jotain tehtävää tehdessäsi kuulet sähköpostin merkkiäänen, mielesi saattaa yllyttää sinua keskeyttämään tehtäväsi ja tarkistamaan viestin. Päästämällä irti ajatuksesta voit olla tottelematta mielen yllykettä ja katsoa saamasi viestin vasta paremmalla ajalla.
Aiheet
- Oleellista ei ole mitä me ajattelemme vaan miten me ajattelemme
- Olemisen tila ja tekemisen tila
- Keinoja ajatusten tarkkailuun ja niiden johtamiseen
Oleellista ei ole mitä me ajattelemme vaan miten me ajattelemme
Jos emme sulaudu ajatuksiimme, vaan pystymme näkemään ne itsestämme ja todellisuudesta erillisinä mielen tapahtumina, ne eivät kuormita meitä yhtä paljon. On eri asia ajatella ”Virheitä ei saa tehdä…” kuin ”Minulla on ajatus, ettei virheitä saisi tehdä…” tai ”Tänään minun täytyy…” kuin ”Minulla on ajatus, että minun täytyisi tänään…”. Ajatuksemme saattavat joskus vaatia kohtuuttomia itseltämme, jotain sellaista mitä emme vaatisi muilta.
Ajatuksia vastaan ei tarvitse kuitenkaan taistella. Ei tarvitse yrittää olla ajattelematta jotain ajatuksia. Eikä se edes onnistuisi. Jos kiellämme jonkin asian ajattelun itseltämme, alamme paradoksaalisesti ajattelemaan sitä vain lisää.
Kokeile vaikkapa olla ajattelematta hillomunkkia. Älä ajattele sokeria sen päällä, äläkä sen pyöreää muotoa, äläkä punaista hilloa sen sisällä. Varmasti mieleesi jo piirtyy hyvinkin tarkka kuva hillomunkista ja saatat melkein tuntea sokerin huulillasi ja munkin maun suussasi.
Olemisen tila ja tekemisen tila
Etenkin rutiineita tehdessämme olemme usein automaattiohjauksella. Kehomme tekee jotain ja mieli askartelee aivan muualla. Automaattiohjauksella toimiessamme olemme tekemisen tilassa. Tekemisen tilassa mielemme tekee tulkintoja. Olemme silloin suhteessa kokemuksiimme ajatusten välityksellä, ajattelemme elämäämme. Olemisen tilassa taas koemme kokemuksemme suoraan, koemme ja aistimme elämäämme.
Tekemisen tila
- aktivoituu usein automaattisesti
- pitää ajatuksia tosina
- keskittyy menneisyyteen tai tulevaisuuteen
- haluaa asioiden olevan toisin ja välttelee epämiellyttäviä tunteita ja ajatuksia
- pyrkii saavuttamaan tavoitteet jopa oman tai toisten hyvinvoinnin kustannuksella
Tekemisen tila on meille tärkeä, jotta voimme ratkaista ongelmiamme. Ongelmalliseksi se muuttuu silloin, kun se on tiedostamaton ja toimii automaattisesti. Tällöin kiinnitymme ongelmaan pääsemättä ratkaisuun. Tällainen negatiivinen ajatuskaavio altistaa alakuloisuudelle ja masennukselle.
Olemisen tila
- siirrytään tarkoituksellisesti
- tiedostaa ajatusten olevan vain mielen tuotosta, joita tulee ja menee
- on keskittynyt, läsnä tässä hetkessä
- antaa kokemusten olla juuri sellaisia kuin ne ovat ja hyväksyy myös epämiellyttävät tunteet ja ajatukset
- tunnistaa tarpeet paremmin, on ystävällinen ja myötätuntoinen itseä ja muita kohtaan
Olemisen tilassa pyrimme hyväksymään tosiasiat sellaisenaan pyrkimättä välittömästi muuttamaan mitään. Näin voimme etäännyttää tilannetta ja tarkkailla tyynesti ja ystävällisesti kaikkia kokemuksiamme arvioimatta niitä. Koska olemisen tila ei pyri vähentämään olevan ja toivotun välistä ristiriitaa, se ei myöskään aktivoi totuttuja ajattelu- ja toimintatapoja kuten negatiivisten ajatusten kehää.
Keinoja ajatusten tarkkailuun ja niiden johtamiseen
Tietoisuustaitojen avulla pystymme eriyttämään ajatuksiamme
Siirtyessäsi olemisen tilaan voit ottaa etäisyyttä ajatuksiisi ja seurata niitä mielen vilisevänä ajatusvirtana kuin laivoina lipumassa virrassa ohitsesi tai kuin pilvien siirtymisenä taivaalla tuulen mukana. Uteliaana voit tarkkailla ajatuksiasi, joita mieleesi virtaa. Hyväksyä kaikenlaiset ajatukset, mitä sillä hetkellä juolahtaa mieleesi, arvostelematta niitä. Voit sanoa mielessäsi ”ajattelen”. Voit päästää myös irti ajatuksista ja kiinnittää tarkkaavuutesi uusiin ajatuksiin tai palauttaa huomiomme esimerkiksi hengitykseen tai kehotuntemuksiin. Voimme antaa ajatusten tulla ja mennä.
Ajatusten tarkkailu
Kun huomaat tempautuneesi ajatustesi vietäväksi, niin voit myös lähteä tarkastelemaan niitä tarkemmin. Voit siirtyä olemisen tilaan asettautumalla (ottamalla hyvän asennon ja sulkemalla silmäsi) sekä tarkkailemalla kehon tuntemuksia ja hengitystä. Olemisen tilassa voit lähteä tarkastelemaan ajatuksiasi. Etenkin vaikeiksi kokemiesi ajatusten yhteydessä voi olla hyvä tarkastella niitä tarkoituksellisesti, avoimessa mielentilassa, osana tietoisuustaitoharjoitusta.
Voit kysyä itseltäsi:
- Onko tämä ajatus mitenkään hyödyllinen?
- Onko ajatus tosi-epätosi?
- Mikä on tämän ajatuksen tarkoitus?
- Onko tämä vanhakin ajatus? Antaako tämä minulle mitään, jos taas kuuntelen sitä?
- Auttaako tämä ajatus minua ottamaan oikeita askeleita parantaakseni elämääni?
- Mitä siitä seuraa, jos omaksun tämän ajatuksen sisällön? Mitä siitä seuraa, jos en usko ajatusta?
- Mitä vaihtoehtoisia ajatuksia minulla voisi asiasta olla?
Kirjoittaminen
Kirjoittamalla ajatuksiasi paperille saatat pystyä näkemään ne vähemmän tunnepitoisessa valossa, jäsentyneempinä ja selkeämpinä. Ajatuksen ajattelemisen ja sen ylöskirjoittamisen välinen tauko voi suoda sinulle tilaisuuden suhtautua siihen toisin. Vapaa, sensuroimaton kirjoittaminen, välittämättä oikeinkirjoituksesta tai kieliopillisista asioista, voi paljastaa sinulle aiemmin tiedostamattomiakin ajatuksiasi. Voit vain purkaa mielen sisältöä paperille.
Mielen sisäinen elokuva
Ajatukset vilistävät mielessämme usein yhtenä ryöppynä. Emme useinkaan erota ajatusten ketjuuntumista, miten yksi ajatus synnyttää jatkoajatuksia. Mutta voit videoleike-harjoituksella yrittää erottaa mielenvirrasta yksittäisiä ajatuksia, tunteita ja reaktioita. Voit kokeilla kuvitella kuvaavasi videolle kaikkea mitä mielessäsi virtaa ja sitten ajatus ajatukselta seurata mielesi videofilmiä kuvaklippi kerrallaan.
Huolihetki
Voit myös varata itsellesi päivästäsi hetken, jolloin saat rauhassa, tarkoituksella ja luvan kanssa miettiä sinua huolestuttavia asioita. Huolihetken aikana merkitse mieleesi tulevat huolenaiheet huolikorteille ja jaa ne kahteen pinoon:
- asiat, jotka tulisi vain hyväksyä
- asiat, joille voi tehdä jotain
Jaon pohjalta voit harjoitella hyväksymistä, irtipäästämistä ja anteeksiantoa tai ongelmanratkaisua. Jos huoliajatukset pyrkivät mieleesi muuna hetkenä, voit sanoa itsellesi palaavasi niihin huolihetkenä.
Sisäinen tsemppari
Jos huomaat sisäisen kriitikkosi olevan vallalla ja itsekriittisiä ajatuksia vilisevän mielessäsi, voit kuvitella mitä ystäväsi sanoisi sinulle tilanteessa tai joku muu elämäsi varrella sinulle myötätuntoa osoittanut henkilö. Tai voit kuvitella olevasi valmentaja, joka antaa sinulle tarvittaessa neuvoja, rohkaisee, kannustaa, kiittää ja lohduttaa.
Harjoituksia
Tietoisuus ajatuksista
Hengitysharjoitus, jossa harjoitellaan ajatusten tunnistamista, niistä irrottautumista ja tarkkaavuuden palauttamista hengityksen ympärille.
Ajatukset kuin saippuakuplat
Mielikuvaharjoitus, joka ohjaa huomaamaan ajatusten väliaikaisuuden.